Testamentti

Omaisuus jaetaan henkilön kuoleman jälkeen Suomen lain mukaan varsin tasapuolisesti. Omaisuus jaetaan perinnönjaossa perimysjärjestyksen mukaan. Mikäli henkilö haluaa määrätä omaisuutensa jaosta kuolemansa jälkeen, hänen täytyy tehdä testamentti. Omaisuuttaan voi tietysti lahjoittaa tai myydä elinaikanaan vapaasti, mutta kuoleman jälkeisestä omaisuuden jaosta pystyy määräämään ainoastaan testamentilla. Tilaa lakimiehen laatima testamentti tästä.

Testamentteja on useita tyyppejä. Luokitukset eivät sulje toisiaan pois ja erityyppisiä määräyksiä voi olla samassa asiakirjassakin.

Keskinäinen testamentti

Yleisin aviopuolisoiden välillä käytetyistä testamenteista on keskinäinen testamentti, jolla he testamenttaavat omaisuutensa toisilleen. Tällöin toisen puolison kuollessa eloonjäänyt puoliso saa koko omaisuuden ja lapset saavat omansa hänen kuollessaan. Lapsilla on kuitenkin oikeus lakiosaan ensin kuolleen vanhemman jälkeen. Lakiosa tulee maksaa lapsille, jos he sitä vaativat.

Yleistestamentti

Yleistestamentilla testaattori eli testamentin tekijä luovuttaa saajalle koko omaisuuden, määräosan omaisuudesta tai sen mitä muiden määräysten täyttämisen jälkeen on jäljellä. Yleistestamentilla on siinä suhteessa suuri merkitys, että yleistestamentinsaajasta tulee kuolinpesän osakas ja perunkirjoitusvelvollinen.

Erityistestamentti

Testamentilla voidaan määrätä omaisuudesta myös hyvin yksityiskohtaisesti. Testamentissa voidaan esimerkiksi määrätä tietyistä esineistä, tietystä summasta rahaa tai omaisuudesta, johon ei anneta omistusoikeutta vaan jokin vähäisempi oikeus, esimerkiksi käyttöoikeus.

Omistusoikeustestamentti

Usein testamentilla tarkoitetaan ainoastaan omistusoikeustestamenttia, jolla henkilölle luovutetaan tietty omaisuus täysin omistusoikeuksin.

Vallintaoikeustestamentti

Testamentissa voidaan asettaa omaisuus jonkun rajoitettuun omistukseen siten, että omaisuudelle on myös määrätty toissijainen saaja. Ensisaajalla on kyllä kelpoisuus luovuttaa ja määrätä omaisuudesta eläessään, mutta hän ei saa siitä määrätä testamentilla. Ensisaajan kuoltua testamentin omaisuus siirtyy toissijaiselle saajalle.

Hallintaoikeustestamentti

Poiketen omistusoikeustestamentista, hallintaoikeustestamentilla testamentinsaaja saa ainoastaan oikeuden hallita ja käyttää omaisuutta. Tällöin hänen oikeuttaan luovuttaa omaisuus eteenpäin on rajoitettu.

Testamentin moitteella tarkoitetaan perillisen väitettä, että testamentti on pätemätön. Moittiminen tapahtuu siten, että testamentinsaajaa vastaan nostetaan kanne käräjäoikeudessa. Kanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa testamentin todisteellisesta tiedoksiannosta. Jos testamentti todetaan käräjäoikeudessa pätemättömäksi, perintö menee testamentinsaajan sijaan laissa määrätyille perillisille.
Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jos

testamentintekijä on ollut alaikäinen
testamenttia tehtäessä ei ole noudatettu laissa säädettyjä muotoja
testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentintekijä muu sieluntoiminnanhäiriö, kuitenkin siten, että sairauden on täytynyt vaikuttaa testamentin sisältöön
testamentintekijä on pakotettu testamenttaamaan tai hänet taivutettu siihen käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka hänet on petollisesti vietelty testamenttaamaan tai hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa.

Pätemättömyysperusteen on oltava voimassa testamentintekohetkellä. Perillisen, joka moittii testamenttia, täytyy pystyä osoittamaan, että peruste on ollut voimassa tekohetkellä, mikä voi olla ongelmallista esimerkiksi sairauden osalta. Sen takia moitekanteet menestyvät helpoiten sillä perusteella, ettei testamenttia tehdessä ole noudatettu muotovaatimuksia.

Lisää tietoa testamentista testamentti.fi sivuilta.