Perhe- ja perintöoikeus asioissa avustavat lakimiehet
Etusivu » Perinnönjako
Kun perunkirjoitus on tehty, perinnön voi jakaa. Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus jaetaan perillisten kesken. Perinnönjako voidaan tehdä joko sopimus- tai toimitusjakona.
Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus jaetaan perillisten kesken. Ennen perinnönjakoa kuolinpesässä on toimitettava ositus, jos vainaja oli naimisissa eikä vainajalla ja leskellä ollut sellaista avioehtosopimusta, joka sulkee avio-oikeuden täysin pois.
Ennen perinnönjakoa maksetaan pesän velat pois. Tämän määräyksen rikkominen aiheuttaa kuolinpesän osakkaille henkilökohtaisen velkavastuun.
Perinnönjako voidaan toteuttaa siten, että perilliset jakavat omaisuuden haluamallaan tavalla, noudattaen kuitenkin perinnönjaon määrämuotoa. Mikäli perilliset eivät pääse sovintoon pesän jakamisesta, käräjäoikeudelta voidaan pyytää pesänjakajan määräystä, jolloin perinnönjaon toteuttaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja, jonka on oltava lakimies. Pesänjakaja suorittaa jaon niin, että jokaiselle osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Jaon tarkoitus ei kuitenkaan välttämättä ole esimerkiksi perustaa yhteisomistussuhteita tai pirstoa jotakin maa-aluetta, jos jako on muutoin mahdollinen toteuttaa. Mikäli pesän omaisuus ei ole jaettavissa, jako voidaan toteuttaa niin, että omaisuus myydään ja myynnistä saadut rahat jaetaan perillisille. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, jos pesän omaisuus koostuu pääasiassa vainajan asunnosta.
Perittävä ei voi kokonaan sivuuttaa perillisiään tekemällä testamentin, vaan rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan perittävän jälkeen. Lakiosaa voivat vaatia rintaperilliset eli perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevat jälkeläiset. Mikäli perittävällä oli lapsia, nämä ovat hänen rintaperillisiään. Mikäli lapset ovat kuolleet, tällöin rintaperillisiä ovat heidän lapsensa.
Rintaperilliselle tulee lain mukaan perintöosa, joka on perittävä omaisuus jaettuna rintaperillisten lukumäärällä. Jos rintaperillisiä on kolme, osuudeksi tulee 1/3. Jos omaisuus on kuitenkin testamentilla määrätty jollekin muulle henkilölle kuin rintaperilliselle, rintaperillinen on joka tapauksessa oikeutettu lakiosaansa. Lakiosa on puolet perintöosasta eli jos rintaperillisiä on kolme, lakiosa on 1/6 perittävästä omaisuudesta. Tietyissä erityistilanteissa voi olla mahdollista, ettei perillisellä ole oikeutta edes lakiosaan.
Perinnönjako on tehtävä kirjallisesti. Jako tulee voimaan sopimusasiakirjan allekirjoittamisella ja todistamisella. Kuolinpesän osakkaat voivat moittia perinnönjakoa kuuden kuukauden aikana jaon toimittamisesta lukien. Moitteen perusteena voi olla perinnönjaossa tapahtunut muotovirhe, esimerkiksi allekirjoituksen puuttuminen, tai sisällöllinen peruste, esimerkiksi jaossa tapahtunut erehdys.