www.perunkirjoitus.fi

Perimysjärjestys

Laissa on määrätty perimysjärjestys, joka määrää, kenelle perintö menee. Tähän voidaan tehdä poikkeuksia henkilön eläessä testamentilla, ennakkoperinnöillä tai lahjoituksin. Perilliset voivat myös perinnönjaossa jakaa omaisuuden haluamallaan tavalla, eikä lain sanelema perimysjärjestys ole tälle esteenä.

Perilliset

Perillisryhmillä on eräänlainen etusijajärjestys; mikäli ensimmäisestä ryhmästä löytyy yksikin perillinen, hän saa koko omaisuuden. Jos ensimmäisestä ryhmästä ei löydy ketään, seuraavan ryhmän perilliset ovat kaikki yhtälailla oikeutettuja perintöön.

Ensimmäiseen perillisryhmään kuuluvat rintaperilliset, joita ovat vainajan lapset ja heidän lapsensa. Ryhmässä on rajoittamaton sijaantulo-oikeus, joka tarkoittaa, että mikäli perillinen on kuollut ennen perittävää, perillisen lapset saavat saman aseman kuolinpesässä kuin jo edesmennyt perillinen eläessään olisi saanut. Ainoastaan tässä rintaperillisten perillisryhmässä on voimassa lakiosa.

Mikäli perittävältä ei jäänyt lapsia, hänet perii aviopuoliso. Lain mukaan rekisteröidyssä parisuhteessa eläneet rinnastetaan aviopuolisoihin. Sen sijaan avopuoliso ei lain mukaan peri, joten avopuolisoiden on tehtävä testamentti, mikäli he haluavat, että puoliso perii omaisuuden toisen puolison kuollessa.

Mikäli aviopuolisoa eikä rintaperillisiä ole, vainajan perii toinen perillisryhmä, johon kuuluvat vainajan isä ja äiti sekä heidän jälkeläisensä eli vainajan siskot ja veljet ja heidän lapsensa.

Tarvittaessa perillisiä etsittäessä tutkitaan vielä kolmas perintöryhmä eli isovanhempien perillisryhmä. Perintöön oikeutettuja ovat tällöin isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä. Tässä ryhmässä sijaantulo-oikeus on kuitenkin rajoitettu; serkut eivät enää peri. Mikäli vainajalla ei ole serkkuja läheisempiä sukulaisia elossa, vainajan omaisuus menee valtiolle, ellei hän ole eläessään toisin määrännyt testamentilla.

Lakiosa ja perintö

Lakiosaa voivat vaatia rintaperilliset eli perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevat jälkeläiset. Mikäli perittävällä on lapsia, nämä ovat hänen rintaperillisiään. Mikäli lapset ovat kuolleet, rintaperillisiä ovat heidän lapsensa.

Rintaperilliselle tulee lain mukaan perintöosa, joka on perittävä omaisuus jaettuna rintaperillisten lukumäärällä. Jos rintaperillisiä on kolme, osuudeksi tulee 1/3. Jos omaisuus on kuitenkin testamentilla määrätty jollekin muulle henkilölle kuin rintaperilliselle, rintaperillinen on joka tapauksessa oikeutettu lakiosaansa. Lakiosa on puolet perintöosasta eli jos rintaperillisiä on kolme, lakiosa on 1/6 perittävästä omaisuudesta. Tietyissä erityistilanteissa voi olla mahdollista, ettei perillisellä ole oikeutta edes lakiosaan.

Ennakkoperintö

Ennakkoperintö tarkoittaa perittävän elinaikanaan perilliselle antamaa sellaista lahjaa, joka otetaan huomioon perinnönjaossa. Jos lahja on annettu rintaperilliselle, sen oletetaan olevan ennakkoperintöä, ellei toisin ole määrätty. Perittävä voi kuitenkin määrätä, ettei lahja ole ennakkoperintöä. Määräys voidaan antaa lahjakirjassa tai myöhemmin. Jos lahjan saaja ei ole rintaperillinen, lahjaa pidetään ennakkoperintönä vain, jos perittävä on niin määrännyt.

Ennakkoperinnön arvo lisätään jäämistön arvoon laskennallisesti. Perillisten lakiosat lasketaan jäämistön laskennallisen arvon perusteella. Ennakkoperinnön arvo vähennetään saajan perintöosasta, joten hänen saamastaan perintöosasta vähennetään hänen ennakkoperintönä saamansa määrä. Perillinen ei ole velvollinen palauttamaan erotusta kuolinpesään, vaikka hän olisi saanut perintöä yli perintöosansa, ellei perittävä ole näin määrännyt. Muilla perillisillä on kuitenkin oikeus lakiosaansa, joten ennakkoperinnön saaja voi joutua maksamaan lakiosan täydennystä, ellei lakiosaan oikeutetuille perillisille riitä lakiosaa jäämistön varoista. Lakiosaa laskettaessa jäämistön arvoon lisätään ennakkoperinnön tai testamenttiin rinnastuvan lahjan arvo. Rintaperillinen voi vaatia, että ennakkoperinnön tai testamenttiin rinnastuvan lahjan saaja suorittaa hänelle lakiosan täydennystä, joka voidaan maksaa rahana.

Perintö ja perinnöstä luopuminen

Perillinen voi luopua perinnöstä ja tämän voi tehdä joko ennen perittävän kuolemaa tai kuoleman jälkeen. Perinnöstä ei voi luopua kenenkään nimetyn henkilön hyväksi, vaan perimys määräytyy siten kuin luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Jos luopujalla on lapsia, perintö menee näille luopujan sijaan edellyttäen, että myös lapset ovat perittävän perillisiä. Jos lapset ovat niin kaukaisia sukulaisia (esim. vainajan serkkuja), etteivät he peri, perintö menee muihin sukuhaaroihin. Perinnöstä luopumiseen ei tarvita erityistä syytä.

Perinnöttömäksi tekeminen

Rintaperillisillä on pääsääntöisesti aina oikeus vähintään lakiosaansa. Rintaperillinen voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin tehdä perinnöttömäksi, jolloin hänellä ei ole oikeutta edes lakiosaansa. Rintaperillinen voidaan tehdä perinnöttömäksi, jos perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, perittävän perimyspolvessa olevaa sukulaista tai perittävän ottolasta tai ottolapsen jälkeläistä. Perinnöttömäksi tekemisen perusteita ovat myös jatkuva kunniaton elämä tai jatkuva epäsiveellinen elämä. Kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa huomioon otetaan se, miten syvästi perillisen elämäntapa on loukannut perittävää.

Perinnöttömäksi tekeminen tapahtuu testamentilla, jossa on mainittu perinnöttömäksi tekemisen peruste. Perusteeseen vetoavan on näytettävä peruste toteen. Jos perillinen on tehty perinnöttömäksi, perimysjärjestys määräytyy siten, kuin perinnöttömäksi tehty perillinen olisi kuollut ennen perittävää. Toisin sanoen jos perinnöttömäksi tehdyllä perillisellä on lapsia, nämä tulevat vanhempansa sijaan perimysjärjestyksessä.