Perunkirjoitus on toimitettava Suomessa asuneen henkilön kuoleman jälkeen. Toimitusvelvollisuus on sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa vainajan jäämistö on ja kuka parhaiten tuntee kuolinpesän tilan. Jos pesä ei ole kenenkään hallussa, perunkirjoituksen toimitusvelvollisuus on sillä, jolle omaisuudesta huolehtiminen olosuhteisiin katsoen lähinnä kuuluu. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tähän voi hakea jatkoaikaa verohallinnolta. Perunkirjoituksen laiminlyönnistä voi seurata henkilökohtainen velkavastuu pesän osakkaalle, jos pesä on velkainen.
Perunkirjoitustilaisuuteen on todisteellisesti kutsuttava kaikki pesän osakkaat ja leski. Todisteellinen kutsuminen tarkoittaa, että voidaan tarvittaessa todistaa, että kaikki ovat varmasti tietoisia järjestetystä perunkirjoitustilaisuudesta, vaikka eivät saapuisikaan paikalle. Kutsu voidaan esittää suullisesti tai kirjallisesti. Kaikkien pesän osakkaiden ei tarvitse olla paikalla perunkirjoitustilaisuudessa, jotta se voidaan järjestää. Perunkirjoitustilaisuudessa osakkaat saavat hyödyllistä tietoa esimerkiksi siitä, kannattaako vaatia lakiosaa tai perinnönjakoa. Perillinen voi ottaa avustajan mukaansa perunkirjoitustilaisuuteen, mikäli katsoo tämän tarpeelliseksi. Perillisen ei ole pakko olla läsnä perunkirjoitustilaisuudessa ellei hän ole pesän ilmoittaja. Halutessaan perunkirjoitukseen kutsuttu voi myös valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään perunkirjoitustilaisuudessa. Valtakirja voidaan antaa joko toiselle pesän osakkaalle tai ulkopuoliselle henkilölle.
Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat omaisuuden arvon ja merkitsevät sen perukirjaan. Uskotuille miehille ei ole asetettu pätevyys- tai esteettömyysvaatimuksia, mutta mikäli perukirjan laativat ammattitaidottomat henkilöt, tästä seuraa helposti ongelmia ennen kaikkea perintöverojen osalta sekä omaisuudenmyyntitilanteissa.